Suhdelukulaskuri

Matematiikassa korrelaatiokäsitettä käytetään laajalti: numerot, viivat, litteät kuviot, kolmiulotteiset objektit ja niin edelleen. Sitä merkitään osuutena: a:b tai a/b. Jos esimerkiksi kolmion toinen sivu on 4 senttimetriä ja toinen puoli 6 senttimetriä, niiden suhde voidaan ilmaista muodossa 4:6 tai 2:3 lyhennettynä.

A ja b voivat olla erilaisia ​​esineitä/arvoja: massasta ja etäisyydestä rakennuksiin, ihmisiin ja eläimiin. Useimmiten suhdetta käytetään näyttöihin/näytöksiin, elokuviin ja videoihin sekä painotuotteisiin: sanomalehtiin, aikakauslehtiin, valokuviin.

Yleiset kuvasuhteet

Perinteisesti lauseke a:b voidaan esittää leveyden ja korkeuden suhteena. A:n ja b:n sijasta käytetään usein myös x:ää ja y:tä. Mittayksikköinä voidaan käyttää metriä, senttimetriä, tuumaa, pikseliä ja mitä tahansa muuta mitattua arvoa. Jokapäiväisessä elämässä kohtaamme useimmiten seuraavat suhteet:

• 1:1. Tasainen kohde on samalla korkeudella ja leveydellä neliö: 10x10 senttimetriä, 1080x1080 pikseliä. Tämä muoto on yleinen sosiaalisissa verkostoissa: Facebook, Twitter, Instagram, ja sitä käytetään oletuksena kaikkiin avatareihin (profiilimalleihin). Myös leveää tai korkeaa kuvaa ladattaessa se muunnetaan 1:1-muotoon, minkä jälkeen se leikataan reunoilta pois ja näytetään neliönä (pääsivulla) ja ympyränä viesteissä/kirjeenvaihdossa.
• 3:2. Tämä muoto vastaa 35 mm:n filmiä ja pikseleiksi muunnettuna 1080 x 720. Tuumaina se voidaan ilmaista muodossa 6:4, mikä on nimellisesti 3:2. Tämä suhde on käytössä kaikissa 35 mm:n filmeissä ja valokuvafilmeissä, joten se koskee kaikkia tämän muotoisia digitoituja video- ja valokuvamateriaaleja.
• 4:3. Jokaista 4 leveysyksikköä kohden on 3 korkeusyksikköä. Tämä muoto on pitkään ollut ainoa ja kiistaton analogisessa televisiossa sekä tietokonenäytöissä, jotka on tuotettu kuvasuhteella 4:3 2000-luvun alkuun asti. Tämän muodon vakioresoluutio: 640x480, 720x576, 1024x768. Huolimatta "neliömäisten" näyttöjen syrjäyttämisestä laajakuvanäyttöihin, 4:3-suhde on edelleen kysytty, etenkin käytettäessä digitoitua TV- ja elokuvamateriaalia.
• 16:9. Kuten nimestä voi päätellä, jokaista 16 leveysyksikköä kohden on 9 korkeusyksikköä. Tätä muotoa kutsutaan "laajakuvaksi", ja nykyään se on yleisin. 16:9-kuvasuhde on laajalti käytössä elokuvissa, digitelevisiossa ja tietotekniikassa, juuri tässä muodossa tuotetaan nykyään yli 90 % kaikesta videosisällöstä. Sen vakioresoluutio ovat 1280x720, 1600x900, 1920x1080, 3840x2160.

Luetteloiduissa suhteissa ensimmäinen numero on aina oletuksena leveys ja toinen korkeus. Tämä ei koske vain elokuva-, televisio- ja tietokonesovelluksia, vaan myös staattista valokuvamateriaalia (esimerkiksi esityksiä), jotka näytetään näytöillä/näytöillä.

Elokuvasuhteet

Vanhemmissa (analogisissa) filmiformaateissa kuvakoko vastaa aina filmin päätyrei'itysten välisen alueen fyysistä kokoa. Thomas Edison ja William Dickson omaksuivat universaalin standardin, jonka runko on 3 reikää korkea.

Kalvon leveydellä 35 millimetriä ala- ja yläreikien välinen alue on 24,89 x 18,67 millimetriä, mikä voidaan esittää kuvasuhteena 1,3:1 tai 4:3. Ja kun elokuvaan lisättiin ääniraita, videoalue pieneni 22:16 millimetriin ja oli 1,375:1. Elokuvataiteen kehittyessä käytettiin vuorotellen seuraavia kuvasuhteita:

• 2,66:1 ja 2,55:1 – vuodesta 1952, anamorfisille kuville.
• 2,35:1 – Vuodesta 1957 lähtien aukko on standardoitu SMPTE-spesifikaatioissa.
• 2,39:1 – Vuodesta 1970 lähtien kehyksen leveyden lisääminen on helpottanut "liittämistä" muokkausvaiheessa.

Viimeisin 2.39:1-standardi valmistui vuonna 1993 (SMPTE 195-1993), ja sitä käytetään edelleen elokuvateollisuudessa. Muunnettaessa analogista signaalia elokuvasta digitaaliseen muotoon saadaan vakioresoluutio: HD (1280 × 720) ja Full HD (1920 × 1080), 2K (2560 × 1440) ja 4K (3840 × 2160) asti.

Valokuvan kuvasuhde

1920-luvulta lähtien 9 x 14 senttimetristä on tullut yleisin valokuvamuoto. Ne sopivat täydellisesti postikuoriin ja helpottivat kirjeen lähettämistä.

Tänä päivänä valokuvien kokoa ja mittasuhteita koskevat tiukat rajoitukset koskevat vain virallisia asiakirjoja: passit, ajokortit, viisumit. Ja tavalliset käyttäjäkuvat voivat olla mitä tahansa: leveitä ja kapeita, neliömäisiä ja laajakuvaisia. Yleisimmät valokuvasuhteet ovat:

• 4x6 ja 5x7 tuumaa Vakiokuvat, jotka voidaan sijoittaa valokuva-albumiin, postittaa tai käyttää kollaasin luomiseen.
• 8 x 10 tuumaa. Sopii paremmin muotokuviin ja maisemiin, sitten kehystettynä.
• 8,5 × 11 tuumaa. Markkinoinnissa laajalti levinnyt, käytetään lehtisten tulostamiseen.
• 12 x 18 ja 18 x 24 tuumaa. Nämä koot ovat optimaaliset tiedotuksille, julisteille ja kylteille.
• 24×36 tuumaa. Yksi yleisimmistä ulkomainosmuodoista, sopii myös näyteikkunaan.

Eri maiden asiakirjat edellyttävät erikokoisia ja -suhteisia kuvia. Esimerkiksi Argentiinan viisumia varten tarvitset valokuvan, jonka koko on 40x40 millimetriä, ja Belgian viisumia varten - 35x45 millimetriä. Sähköiset henkilötodistukset, ajokortit, patenttihakemukset, palautustodistukset – näiden ja monien muiden asiakirjojen valokuvamuodot määritetään erikseen kullekin maalle ja talousalueelle.

Vakiopaperiarkkeja (myös asiakirjojen tulostamiseen) on nykyään kuusi pääkokoa: A0, A1, A2, A3, A4 ja A5. Ensimmäisen mitat ovat 841 × 1189 millimetriä ja jälkimmäisen - 148 × 210 millimetriä. Paperiarkkien kuvasuhde on 2:3 ja 3:4 välillä. Vastaavasti ensimmäinen numero on leveys ja toinen korkeus.